Ilmoitin Vilman 19.4. olevaan shettisnäyttelyyn näyttelyluokan lisäksi ohjasajoluokkaan 
Ja harjoiteltu on...no silloin tällöin.
Tänään käytiin kentällä harjoittelemassa kuvioita. Vilma meni todella mukavasti, teki töitä oikein nätisti ja kuunteli, pysähdykset meni hyvin jne. Ainoa mikä mättää on suoraan meno, se on aivan ylivoimaisen vaikeaa. Ja sellainen temppu pitäisi suorittaa sitten ohjasajoluokassa, että mennään keskihalkaisijaa mielellään suoraan. Poni kiemurtaa ja menee vinossa ja miten sattuu. Eipä sitä ollakkaan ennen voitu harjoitella, kun ei ole kenttää. Ja Vilma on muutenkin aivan vino, tasaisella tuntumallakin asettuu koko ajan vasemmalle ja punkee oikealle.
Ei tehty töitä varmaan edes puolta tuntia. Kovin äkkiä poni väsähti, onhan se vasta 3-vuotias. Melko rankkaa tuollainen työskentely hitaassa ravissa. Nätisti se menee "kuolaimella", vaikka se onkin enempi vielä ehkä pään roikottamista. Mutta parempi sekin kuin pää taivaissa, luulenpa.
Ostin Vilmalle kokeeksi uudet kuolaimet, suorat happy-mouthit muotoillulla suuosalla. Ehkäpä se hieman paremmin ne hyväksyy, liekö materiaalista johtuen. Suu käy kyllä niidenkin kanssa, mutta ei ehkä niin pahasti. Harmi vaan, että kisoissa pitää olla nivelletyt kuolaimet.
Loppuun pätkä ohjasajoluokasta viime vuodelta, Mintun kanssa. Poni ei oikein ollut oma itsensä :D
