Loppuis jo tää syksy...ja tulis kesä!
Ekana Minttu aloitti viime syksyn tavoin ja ihan samaan aikaan köhimisen-samaan aikaan kuivan heinän syötön kanssa. Minttu siis jäi lomalle vaikka sopivia startteja olisi ollutkin marraskuussa, harmi. Sitten se vielä kehitti jostain itselleen tissitulehduksen ja oli pirun kipeä pari päivää. Kaikkea sitä näkeekin.
Seuraavaksi Vilma sai räkätaudin ja räkää tulikin sitten ämpärikaupalla. Pitkä kuuri sulfaa ja sillä selvisi. No eipä yllätys, että Seppo sai sitten seuraavaksi taudin, kuume nousi 41 asteeseen ja poika meni ihan apaattiseksi.
Pari päivää sisällä ja sulfat ja kipulääkkeet ja alkoi taas pelittää.

No sit haettiin säilörehua kun eihän tulle Mintulle voi sitä kuivaa enää syöttää.
No tietäähän sen mitä se on kun lämpötila plus kymmenessä ja isot säilöpaalit...saa jatkuvasti kyttäillä homepilkkuja suurennuslasilla. No seuraavaksi Seppo vetikin sitten ruikulille, ihmeellisesti kesti kaksi viikkoa ihan kuivana. MITÄ näille voi syöttää jos ei kuivaa eikä säilöä? Hyvää kuivaakaan ei saa mistään ja kastelu on ihan yhtä tyhjän kanssa. Vaikeaksi menee ponien pito...

Ja Seppohan sit aloitti uudelleen yskimisen. Paljon on tautia liikkeellä, kumma vaan mistä se meillekin tulee, kun en muita heppoja käy pahemmin tapailemassa.

Onneksi Minttu on jo parempana, ei yski enää, vaikka vetää pukkilaukkahepuleita sänkkärillä. Puuskuttaa vielä, mutta saa alkaa taas tehdä vähän enemmän töitä. Toivottavasti tulisi kuntoon, kun alkoi nuo ravit niin lupaavasti.

KOIRAT ON SENTÄÄN TERVEITÄ (kop kop...)